Ylipäätään olen sitä mieltä, että minä ja ammattikuntani muut edustajat omaamme Maailman mukavimman ammatin. Aatelkaas nyt, päivät pelkkää laulkua ja leikkiä -kuten nyt jo eskarissa oleva ex-hoitolapseni sanoi :)

Maanantaina meillä vieraili aamupäivän ajan todella odotettuja vieraita. Viime kesänä hoidostani poisjääneet sisarukset, 3v ja 6v. kyläilivät meillä äitinsä kanssa. Kyllä heitä olikin odotettu! Pienempi tytöistä jännitti alkuun ja mullekin jutteli vain äitinsä jalkojen takaa. Mutta muutaman hetken kuluttua vilkastui ja sitten jo pukkikin äitiään lähtemään töihin. Kiukku ja suuttumus oli valtava, kun ymmärsi, ettei äiti lähdekään töihin, vaan viettää vapaapäivää heidän kanssaa. Äiti sai jäädä sillä ehdolla, ettei juttele Päivin kanssa koko aikaa ... :) On ne ihania.

Tiistainakin meillä oli vieras, nimittäin esimieheni vietti päivän kanssamme touhuten. Lapset odottavat häntä aina kovasti, onhan se vaihtelua heille, kun joku toinenkin aikuinen touhuaa heidän kanssaan. Tykkään minäkin noista päivistä, sillä esimieheni on todella hyvä tyyppi. Me leivoimme pullaa. Meillä ois ollut pullan leipomispäivä maanantaina mutta yllätysvieraiden tultua, siirsimme leipomispäivää. Lapset nimenomaan halusivat leipoa *esimiehen* kanssa. ja kivaahan s eolikin ja hyvää pullaa saimme aikaiseksi. Ruokailun jälkeen laitoin pienimmän ulos nukkumaan ja *esimies* luki isoimmille kirjaa sen aikaa. Yritti jopa esittää minua, kun menivät nukkumaan mutta se oli lapsiani naurattanut niin kovasti "Päivi, meitä nauratti aivan mahdottoman paljon, kun *esimies* yritti matkia sua. " :) Lasten nukahdettua kävimme esimiehen kanssa kehityskeskustelut. Sitten hän jo lähtikin työpaikalleen ja minä herättelin lapset. Kotiin viemisinä sai pussilliset tuoretta, itse leipomaa pullaa.

Keskiviikkona askartelimme. "Kaksi pientä peikkolasta, istui kärpässienen alla. Sataa rops rops rops, sataa rops rops rops, sataa aivan kaatamalla" on yksi lemppparisyyslauluistamme ja siitä teimmekin taulun. Mietittiin yhdessä (vähän sadutuksen tapaan), mitä laulussa on, mitä siinä kerrotaan. Valkoinen, paksumpi paperi vesiväritettiin yläosasta siniseksi ja alaosasta vihreäksi. Kärpässieni tehtiin ihan peruskartongista leikkaamalla ja liimaamalla, pilkut tehtiin valkoisin sormivärein.  Laulun kaksi peikkolasta syntyivät puunapista, jolle liimattiin "mulkosilmät", piirrettiin suu ja nenä, sekä väritettiin punaiset posket. Hiukset luotiin ruskeasta langasta. Vesisateen kaikki, yhtä lukuunottamatta, halusivat piirtää, yksi teki sateen sormivärein. Tyttö 4veen peikot asuivat toinen toisella ja toinen toisella puolen kärpässientä, poika 4veen peikot asuivat vierekkäin toisella puolen kärpässientä, poika 3veen peikot asuivat kärpässienen jalan päälla ja tyttö 1veen toinen peikko asui kärpässienen katolla ja toinen juurella. Yhtä kaikki, lopputuloksena meillä oli neljä upeaa taulua! Tämä oli eka kerta, kun askartelimme laulunsanoista mutta nii antoisa kokemus, että ei varmaankaan ollut viimeinen!

 

Torstaina pidimme aamupäivällä sisäpäivän ihan vain leikkien ilman mitään suunniteltua. Noh, hauskaahan meillä oli, sillä nuo ovat jostain keksineet pukeutua nuken vaatteisiin :) Meidän nukenvaatteet on enimmäkseen pieniä vauvan vaatteita ja yksi noiden lempparijuttu on kokeilla niitä vaatteita päälleen. Kun kolmevuotias pukeutuu  vaaleanpunaisiin potkuhousuihin joista henkselin napit ylettyy juuri juuri kiinni ja vetää vielä pienen pallolippiksen päähänsä -se on kuulkaas huvittavan näköistä :) Suorastaan naurettavan , sillä itsekin katselivat sujaan peilistä ja nauroivat :)

Perjantaina meillä oli sitten perjantaisiin tapoihin kuuluen kerhomme muiden perhepäivähoitajien ja lasten kanssa. Leikimme uutta leikkiä nimeltään Tulkaa tänne ötökät. Minä olin ohjaaja, lapset parin hoitajan kanssa huoneen toisessa päässä. "Tulkaa tänne pikku ötökät", "miten?", "tulkaa niinkuin kalat" ja niin lähti lauma lapsia kalan liikkumistavan mukaan tulemaan luokseni. Kierros kierrokselta oltiin ihmisiä, karhuja, lintuja, muurahaisia jne. Kiva leikki, lapset jaksaa noita vastaavia leikkiä aina pitkään, pitkään. Kerhossa lauloimme ja leikimme myös tälle syksyä viimeiset syksylaulut, ensi viikolla emme kerhoile ja seuraavalla alkaa joululaulujen kertaaminen joulujuhlaa varten.

Niin vierähti taas yksi viikko touhua ja tohinaa täynnä. Viikonlopun viettoon ja maanantaina taas uusien juttujen pariin!