Viime viikolla kävimme teatterissa katsomassa nukketeatteriesityksen Hannusta ja Kertusta. Oli kyllä yksi parhaimmista teatteriesityksistä, mitä nähty on :) Esitys kesti 45 minuuttia mutta kukaan pienemmistäkään ei kyllästynyt, koska esitys oli niin hauska ja mukaansatempaava. Juoni oli toki sama kuin perinteisessä, vanhassa tutusssa Hannussa ja Kertussa mutta uusia juttujakin löytyi. Mm. isä oli bisnesmies, jolla oli vilkkuva kännykkä koko ajan kädessä. Kännykkään hän puhui englantia "sii sii, hellou hellou, jees jees". Koko salillinen muksuja nauroi katketakseen :) Lopuksi isä heitti kännykkänsä jorpaikkoon ja sekin oli huisin hauskaa.

Kerttu puolestaan osasi muuttua näkymättömäksi. Siitä puhuimme muiden hoitajien kanssa myöhemmin, että miten se näyttelijä sen teki :-O Se oli vaan yks simsalabim -liike ja Kerttu oli "näkymätön". Kertun mekon väri vaihtui, kun näkymättömyys iski ja se liike oli niin nopea, ettei sitä pystynyt huomaamaan.

Näytelmän lopussa perinteisesti Hannu ja Kerttu työnsivät noidan uuniin muka tarkastamaan lämpötilaa. "Auts, pyllyni palaa", huusi noita ja tuota lausetta on meillä sen jälkeen kuultukin muutaman keraan :)

Eräs kollega kirjoitti siitä miten jossain palstalla oli keskusteltu perhepäivähoitajan työn ulkoistamisesta. Pointtina oli ollut se, että ammatitaitoinen pph ei saa ulkoistaa työtään, ei käyttää (maksullisia) teattereita eikä muutakaan vaan hänen kuuluu itsensä tuottaa kaikki. Olen niin eri meiltä tuosta. Tokihan meilläkin ollaan teatteria tehty itse ja vähän väliä on jos jonkinlaisia esityksiä meneillään. Mutta ei ne, vaikka hyviä ja arvostettuja juttuja ovatkin korvaa sitä, että lapsi pääsee oikeaa teatteriesitystä katsomaan. Esim. juuri teatteriesitys kaiken kaikkiaan on sen hauskan esityksen katsomisen lisäksi paljon muutakin -eikä kaikkein vähiten kasvattava kokemus. Ja hoitajana voin sanoa, että vaikka itsekin tykkään noissa esityksissä käydä, niin kyllä ne ihan työtä pukemisineen, vessassa käynteineen ja kulkemisineen ovat :)