Viime keväänä olemme olleet todella vähän metsässä. Kaikki minä mukaanlukien sairastelivat paljon ja koko aika, sitten tuli allergiat ja silloin ei metsään ole asiaa. Joskus kuitenkin pääsimme ja tällä kerralla kameran saivat lapset.

 

Tämän kuvaaja kertoi, että tuo sieni ei ole kärpässieni, koska ei ole punainen eikä siinä ole valkoisia pisteitä. Sitä ei saa syödä eikä siihen koskea, koska sitten ehkä kuolee. Hän ei osannut kertoa, mikä sieni tuo on mutta epäili ettei kosketa siihenkään, koska lähellä on kärpässienii :) 

 

Tuolla metsässä on taustallakin näkyviä isoja kiviä, joihin aina halutaan kiivetä. Tämän kuvaaja halusi kuvata oksia ja risuja, jotka joku oli heittänyt meidän merirosvokivien päälle.

 

Tämän kuvaaja ei perusta kiipeilystä eikä juoksemisesta. Hän näkee aina kaiken kauniin ja pienen, mitä muut eivät välttämättä huomaa. Kuten kuvassa oleva puolukka, joka on viettänyt talven meidän metsässä. Sitä ihmeteltiin pitkä tovi ja tutkittiin ympäristöä, löytyisikö muitakin mutta ei löytynyt.

 

Täällä asuu aivan varmasti majavaperhe, kertoi innoissaan tämän kuvan kuvaaja!

 

Olen muutenkin antanut lapsille välillä kameran. Muttä näistä kuvista yllätyin itsekin, miten tarkkaan he valitsivat mitä haluavat kuvata ja keskittyivät kuvaamiseen. Pienet yllättää aina :)