Lähipäiväkodilla on aina kerran vuodessa valokuvaus, jonne mekin pääsemme kuvattaviksi. Vuosi sitten satoi vettä aikas reilusti, nyt oli pakkasta. Kuvaushetki on aina yhtä hektinen, koskaan ei tiedä ketä jännittää tai ketä jännittää vielä enemmän :) Mutta meidän kuvaaja on aivan huippu, saa kaikista niin hyviä kuvia. Yksi pyöri tuolissaan ympyrää ja kädet hiuksissa koko ajajn, toinen jännitti niin, ettei meinannut muistaa hengittää, kolmas istui ja teki juuri niinkuin kuvaaja sanoi, neljännelle oli tärkeintä, että ihanan mekon helmat oli suorassa. Mainioita lapsia :)

Ennen  kuvausta askartelimme peilit, jonne liimattiin lappunen kuvaus ajankohdasta.

Neljävuotias kirjoittaa _tietenkin_ itse, koska on iso tyttö ;)